perjantai 10. lokakuuta 2014

Ensimmäinen sairaalakokemus Mexicossa

Huhhuh mikä päivä, mä olin ihan varma että tänään kuolema koittaa koska olo oli niin järkyttävän paha. Eilen mulla oli vähän kuumeinen olo, paleli ja väsytti mut ei mitää sen suurempaa.
Tänä aamuna ku heräsin, mulla oli ihan järkyttävä olo, ihan ku ois ollu todella paha krapula, suussa maistu paska, oksetti ja mahassa myllersi. Mut mä ajattelin et ehkä tää on jotain ohimenevää ja lähdin töihin. Jaksoin olla siellä about 3.5 tuntia, kunnes mun olo oli niin huono ja muutamaa kertaa olin käyny jo oksetamassa plus maha sekasin, että mun piti sanoo et mä lähen himaa.
Ja kun mä pääsin himaa, mä en muuta enää tehny ku oksentanu. Ainoo millon oli ehkä pikkusen parempi olla, oli ku mä makasin täysin paikallani, liikkumatta. Sit mulle sanottii et lähetään sairaalaan, koska mä en pystyny edes syömään mun lääkkeitä koska kaikki tuli ulos.
Sairaalassa mä sain lääkkeitä suonensisäisesti ja nestettä. Pari-kolme tuntia, ja mä olin jo paljo paremmassa kunnossa. Ne otti multa siellä verikokeita ja mahasta röntgenkuvat, mut ei ollu mitään muuta ku joku vatsatulehdus TAAS mutta tää oli paljo pahempi ku se edellinen kerta. Ja siellä sairaalassa ihmiset oli tosi ystävällisiä ja puhu jonkun verran myös englantii. Tietysti vaikeuksia meksikolaisille tuottaa aina mun nimen kirjottaminen oikein, ne aina kirjottaa sen väärin ja useimmiten mä oon Lisa Lentonen tai jotain vastaavaa...
Mä sain sit illalla lähteä kotiin, onneksi. Mä en ois tykänny yhtään jäädä sinne yöks ja muutenki aloin sit voimaan paremmin, kiitos lääkkeiden. Sairaala oli muutenki tosi siisti, henkilökunta vaikutti osaavalta ja mä oikeesti sain nopeeta palveluu siellä. Suomessa yleensä tollases tilantees joudut venaamaa ainaki tunnin pari, mut mä en ehtiny ees istuu ku mut otettii jo sisää. Että sen suhteen, ei ole valittamista. Toivotaa et huomenna on jo suht normaali olo, ettei mee viikonloppu ihan reisille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti