keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Hohhoijjaa!

Olipahan päivä.. Mä olin niin puhki ku pääsin kotii, kaiken tän odottamisen ja stressaamisen jälkee. Me nimittäin mentiin tänään taas maahanmuuttovirastoon, koska mun pitäis se mun Suomessa myönnetty 6 kk:n viisumi saada vaihdettua 12 kk:n viisumiksi. Ja siis sen piti olla ihan yksinkertaista, ainaki joidenkin puheiden mukaan.
Me käytiin siellä ehkä n. 2 viikkoa sitte jättämässä paperit, ja niitten piti olla ihan ok (ja niin ne muuten oliki), mulla oli kaikki paperit tulostettu jo Suomessa kunnollisella väritulostimella ja passit ja viisumit kopioitu samaisella laitteella. Ja mä oon ihan 100 % varma, niiku se mun yhteyshenkilö myös, jonka kanssa viimeks kävin jättämässä ne paperit, että mulla oli kaikki.
Tänään me sit mentiin uudestaan, koska ne paperit oltii käsitelty ja et nyt pitäis mennä maksamaa. Sit ne siellä virastolla ilmotti, että mä oisin joku ihmeen rikollinen ja mun pitäis poistuu maasta heti. Hohhoijjaaa... Ja loppujen lopuks selvis, että multa mukamas puuttuis kopio mun viisumista, mikä ei pidä paikkaansa. Ne on siellä ite sen johonki hävittäny, joten moka oli niitten. Sit mun pitiki kaikki paperit laittaa sinne uudestaa, ihan kaikki. Kaikki todistukset, missä selvitettiin, missä asun täällä, mitä mä teen täällä, miks oon tullu tänne, passikopiot, viisumikopiot...ja sain jopa siltiki sen viisumin tänään maksaa, vaikka ensiks mun piti poistua maasta. Noh, nyt on paperit laitettu sinne uudestaa. Pitäkää mulle peukkuja, että nyt kaikki menee niinku pitää, ja ettei mua heitettäis ulos maasta. Tänään mun kärsivällisyyttä todella koeteltiin. Oli pakko soittaa iskällekii, että kohta mut heitetään maasta pois. Onneksi vielä en oo joutunu alkaa hankkimaan paluulippua suomeen, toivottavasti en joudukkaa ennen ens elokuuta.
Muuten viikonloppu meni ihan kivasti. Meillä oli vähän pidempi viikonloppu, koska maanantaina juhlittiin meksikon itsenäisyyttä. Mulle se nyt ei tietenkää ollu niin iso ja tärkeä juttu, mut meksikolaisille tottakai. Ihan ku olis ollu uusivuosi, sen verran täällä ammuttiin raketteja. Oli tosi mageeta :)
Tällä viikolla mulla ei sitten olekaan ku torstaina ja perjantaina töitä. Viikonlopuksi mulla ei vielä oo suunnitelmia, enkä tiiä välitänkö ens viikonloppuna mitään ihmeellistä puuhaillakaan. Voisin ottaa vaa rennosti ja lepäillä. Meksikolaiset saa mut välillä niin väsyneeksi ja koettelee mun hermoja. Kaikki kestää ja kaikki on niin h*lvetin vaikeaa välillä. Suomessa asioiden hoitaminen ei tosiaa oo näin vaivalloista, luulisin. Tosin, ei mun siellä koskaan oo tarvinnu mitään viisumeja hakeakaan.
Nyt mun espanja alkaa olla siinä vaiheessa, että ymmärrän enemmän mitä osaan puhua. Ja se on tosi ärsyttävää, ois niin kiva jutella noitten ihmisten kanssa, ja ne on tosi kiinnostuneita musta, mistä tulen, mitä teen täällä, miksi..jne, mutta ku mä en osaa vastata niille. Oon miettiny välillä sitä, et olis vaan niin paljon helpompaa jos me kaikki ihmiset puhuttais samaa kieltä. Eipä olis mitään kielimuureja eikä tarvis sen enempää niitä pänttäilläkää. Mut toisaalta, onhan se siistiä oppia jotain uutta. Vuoden päästä mä todellaki aion puhua espanjaa suht hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti